torstai 4. kesäkuuta 2015

Ammatillisen opettajan toimintaa ohjaava lainsäädäntö

Mitkä ovat opettajan velvollisuudet ja oikeudet?

a) Mistä löydän opettajan työtä koskevaa pätevää ja olennaista oikeudellista tietoa?

Verkossa olevia lähteitä kannattaa käyttää monipuolisesti, koska siellä tieto on yleensä päivitettyä. Alla on lista sivustoista, joissa on kootusti asiaa eri aiheista.

- finlex (lainsäädäntö)
- opetus ja kulttuuriministeriö (opetukseen liittyvät julkaisut ja selvitykset, kootut lakilinkit yms)
- opetushallitus (mm opetussuunnitelmien perusteet ja erilaista tilastotietoa opetukseen liittyen)
- OAJ (opettajien edunvalvontajärjestelmä. mm oikeudellista apua, opettaja-lehti, työehtosopimus)
- operight.fi ja kopiraitti.fi (tekijänoikeustietoutta)

b) Miten hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen näkyy opettajan käytännön työssä?

Tätä asiaa käsitellään hallintolaissa ja perustuslaissa. Opettaja on virkamies! Siksi hallintolaki ohjaa meidän työtämme. Perustuslaki on esillä siksi, että se menee kaiken muun lainsäädännön edelle (esimerkkinä uskonnonopetuksen järjestäminen ja siihen osallistumiseen vaatiminen).

Kenttä on haastava...hyvän hallintotavan perusteet ovat selkeitä, mutta opettajuus on ihmissuhdetyötä, jossa hyvän hallintotavan variaatiot pääsevät vapaasti liikkeelle. Kentässä on monenlaista toimijaa; työnantajaa, opettajaa, rehtoria, opiskelijaa ja muita yhteistyökumppaneita. Monenlaisia säädöksiä ja sääntöjä, joiden viidakossa opettaja tekee omat päätöksensä hyvään hallintotapaan perustuen. Ohjeistukset eivät aina ole selkeitä tai niihin jää tulkinnanvaraa - varaa virheisiin!

Kuitenkin, hyvän hallintotavan mukaan puolueeton on opettajan oltava, kohdeltava opiskelijoita tasapuolisesti esimerkiksi arvioinnissa. Ei erityiskohtelua eikä syrjimistä. Vaatimusten suhteen on pitäydyttävä opetussuunnitelmassa

Opiskelijalla oikeus saada hyvää palvelua; esimerkiksi opettajan läsnäolo ja tavoitettavuus on oltava opiskelijalla tiedossa. Meidän omalla tuutor-opettajalla Maaritilla on tähän mielestäni hieno systeemi; sähköpostilla kiireettömät asiat, tekstiviestillä semikiireelliset ja soittamalla ne asiat, joihin tarvitsee nopean vastauksen. Lisäksi selkeästi määritelty yleisen viestinnän paikka ja jatkuva neuvonta siitä, mistä löytyy lisäohjeistuksia eri asioihin. Nykyään on onneksi monenlaisia viestintäkanavia ja tärkeää onkin huomioida myös se, ettei tietotulva oli opiskelijalle liian suuri ja sekava.

Hyvään hallintotapaan kuuluu myös opiskelijan oikeus saada neuvontaa. Sitä tulee antaa asianmukaisesti opintoihin liittyen, tarpeen tullen ohjata opiskelija eteenpäin, jos asiantuntijuus on muualla kuin opettajalla itsellään. Minusta neuvonnassa on tärkeää reagoida opiskelijoiden kysymyksiin kohtuullisessa ajassa - vaikka edes niin, että asiaa selvitetään, jos vastausta ei ole heti antaa. Tämä tuo opiskelijalle turvaa, että häntä kuullaan ja että hänen osallisuutensa on tärkeää.

Hyvässä hallinnossa opettaja käyttää aina asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Ammattiin liittyviä termejä on hyvä avata opiskelijoille, sillä oppiminen vaikeutuu jos opettajalla on puheessaan vaikeita termejä. Asialliseen kielenkäyttöön liittyy myös huumorin käyttö. Sen kanssa tulee tuntosarvet olla herkkänä; millaisessa ryhmässä huumori sopii opetukseen? Ainakin ryhmä tulee tuntea hyvin... Rentous opettamisessa on kuitenkin ainakin itselleni tärkeää, mutta en ole luonteeltani mikään vitsiniekka. Riippuu varmasti myös opetettavasta aiheesta onko sopivaa puhua kuinka "rennosti" taikka vitsailla aiheesta. Huomioitavaa on, että opettajina ja aikuisina olemme esimerkkejä varsinkin lapsille ja nuorille.

Virkamiehinä olemme velvoitettuja tekemään yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Esimerkiksi opettajat auttavat toisiaan muutostilanteissa, vaikkapa kun opiskelija vaihtaa toiseen kouluun. Tällöin yhteistyötä teemme siinä, että tieto siirtyy asianmukaisesti oppilaitoksesta toiseen. Opettja tekee tarvittaessa yhteistyötä myös esimerkiksi sosiaaliviranomaisten ja poliisin kanssa.

Lopuksi vielä opiskelijakollekoiden lukuvinkki! Markku Poutala; Opettajan valta ja vastuu

c) Miten huolehdin opiskeluympäristön turvallisuudesta opettajan työssä?

Opettajalla on aina vastuu ympäristön turvallisuudesta. Perusturvallisuus lähtee siitä, että koulutus on suunniteltu sillä tavalla, että opetus on turvallista järjestää. Turvallisuuteen kuuluu fyysinen / sosiaalinen / psyykkinen / pedagoginen turvallisuus.

Lait, jotka ohjaavat turvallisuusasioissa:
 - Laki ammatillisesta koulutuksesta
 - Ammattikorkeakoululaki
- Vahingonkorvauslaki
- Työturvallisuuslaki (kun oppilas esimerkiksi työharjoittelussa)

Tärkeä muistaa turvallisuusasioihin liittyen:

Yleisesti:

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen koulutukeen. Opettajan tehtävänä on opiskelijoitten suojaaminen vaaroilta, väkivallalta sekä häiriökäyttäytymiseen puuttuminen opetustilanteessa.

Käytännössä: Opettajalla on oikeus poistaa häiriöopiskelija luokasta ja takavarikoida esineitä ja aineita. Opettajalla on oikeus tarkistaa opiskelijan tavarat, jos on esimerkiksi epäily että jollakulla on ampuma-ase repussa. Mikäli opiskelija on häiriöksi, hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus ja erottaa koulusta määräajaksi. Tärkeää on keskustella asiasta rehtorin kanssa, koska rehtori päättää varoituksen antamisesta.

Opetustilanteessa:
- opetuksen alussa käydään läpi yleiset turvallisuusasiat. Oppilaitoksen ja luokan turvallisuus sekä oppiaineeseen tai alaan liittyvät turvalisuutekijät. (vaatetus, suojavarusteet, yleisimmät vaaranpaikat, väkivallan ehkäisy jne)
- käytännön työn aloilla tärkeää varmistaa, että opiskelija osaa tarvittavat asiat!

Työharjoittelussa:
- sopia kaikesta kirjallisesti työharjoittelupaikan kanssa
- opettajalla iso vastuu mistä tiedottaa harjoittelupaikkaa; esimerkiksi opiskelijan osaaminen, ettei hän joudu käyttämään laitteita, joita ei osaa ja ajaudu siksi vaaratilanteisiin.

Opettajan on oltava selvillä oman työpaikkansa turvasuunnitelmista ja osallistua ahkerasti turvalisuuteen liittyviin koulutuksiin, kuten poistumisharjoituksiin, alkusammutuskoulutuksiin ja niin edelleen. Ensiapukoulutus on myös hyvä turva.

d) Miten otan huomioon salassapitosäännökset ja tietosuojan opettajan työssä?

Tämä oli minun pienryhmäni aiheena opettaa toisille. Siksipä siihen tietysti perehtyi kaikkein syvimmin. Aihe oli aluksi vaikea, koska lakitekstit ovat kankeita, mutta kun päädyimme selkeyttämään tekstit "tavalliselle kielelle", alkoi aihekin konkretisoitua.

Salassapitosäännöksiä ja tietosuoja-asioita käsittelevät lait:

Hallintolaki
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta
Henkilötietolaki
Lastensuojelulaki
Ammattikorkeakoululaki
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Henkilötietolaki
Perehdyin itse kaikkein tarkimmin henkilötietolakiin. Henkilötietoja on kaikki tiedot, joista henkilön tai tämän perheen voi tunnistaa, myös esimerkiksi valokuva. Opettajahan käsittelee henkilötietoja perinteisimmin muun muassa osallistujatietojen ja erilaisten opintorekisterien yhteydessä. Laissa on säädetty siis tiedoista, jotka tallennetaan johonkin.

Laissa kehoitetaan olemaan erityisen huolellinen henkilötietojen käsittelyssä. Tietojen käsittelylle tulee olla aina ennalta tiedossa peruste – eli tietoja kerätään esimerkiksi opiskelijatunnusten luomista varten taikka kurssin osallistujaluetteloon.

Tärkeitä ovat kysymykset MISTÄ henkilötietoja kerätään, MIHIN niitä kytetään JA MIKSI. Nämä on siis oltava jo ennalta tiedossa, jotta toiminta on lain vaatimuksen mukaan suunniteltua. Näitten kysymysten lisäksi on oltava selvillä se, että kerätään vaan ne henkilötiedot, jotka on tarpeellisia – eli ei mitään ylimäräistä tietoa, vaikkapa henkilön synnyinpaikkakunnalla ei ole merkitystä jos kerätään tietoa kurssin oallistujaluetteloon.

Tietojen on oltava virheettömiä – mikä tietysti ohjaa valitsemaan keruuseen vaan luotettavat lähteet. Vanhentuneita tai epätäydellisiä tietoja ei kerätä. Arkaluontoisia tietoja ei myöskään tarvi opettajan käsitellä ollenkaan. Arkaluontoisia tietoja ovat esimerkiksi ihmisen rotu tai uskonto sekä tiedot opiskelijan terveyteen tai vaikkapa vammaan liittyen.

Opettajan työssä esille voi tulla henkilötietojen keruu tai käsittely myös erityisiä tarkoituksia varten, kuten esimerkiksi erilaiset tutkimukset, opinnäytetyöt tai tilastoinnit.. niistä on säädetty erikseen ja tiedot löytyvät henkilötietolain pykälistä 14 ja 15. Esimerkiksi tilastointiin henkilötietoja voi käyttää jos tiedot on mukattu niin että niistä ei ole yksittäinen henkilö enää tunnistettavissa.

Sen lisäksi että täytyy ottaa huomioon nämä eri vaatimukset henkilötietojen käsittelyssä, opettaja on ehdottoman vaitiolovelvollinen kaikista niistä asioista, jotka tulee vastaan henkilötietoja käsitellessä. Ei senkään jälkeen, kun opettajan työsuhde on päättynyt.

Henkilötietojen taikka rekisterien hävittäminen täytyy tehdä asianmukaisesti ja hetimiten kun tietoja ei enää tarvita. Tietojen arkistoinnista on olemassa omat säädökset.

Eli aika monta muistettavaa asiaa, mutta henkilötietojen kanssa työskennellessä varmasti jokainen sen ymmärtää että ne on nykyään arvokasta tietoa ja siksi niiden kanssa tulee olla erityisen huolellinen. Varminta on tietysti aina kysyä lupa henkilötietojen käyttöön opiskelijalta itseltään taikka alaikäisen vanhemmilta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti